25.12. 1844

Valtiopäivämies  Kalle Piilonen syntyy Äänekosken Piilolassa. 74 elinvuotensa aikana hän keräsi liiketoimillaan mahtavan omaisuuden. Äänekosken tehdasta perustettaessa Piilonen myi tehtaalle kolmattakymmentä maatilaa metsineen.

60-vuotispäivänä 1904 valtiopäivämiestä kävi tervehtimässä Äänekosken torvisoittokunta ja lauluseura. Joulun kunniaksi kajautettiin virsi 21 (Enkeli taivaan). 

Laulettiin myös valtiopäivien oma virsi, josta kuitenkin jätettiin uhmakkaasti pois Venäjän tsaariin viittaava ensimmäinen säkeistö ”O Herra  siunaa ruhtinaamme”.

Vuonna 1938 ”ruhtinas” korvattiin sanalla ”päämies maaamme” ja muutenkin sanoja muutettiin. Virsi 399 muuttui numeroksi 579.

Lehtitietojen mukaan 60-vuotissankari ”lausui tuntehikkaita sanoja eteenpäin pyrkivälle nuorisolle” ja lopuksi laulettiin ”Jos sydän sulla puhdas on”. 

2.12. 1994

Metsä-Serlan CMC-tehtaalla syttyy räjähdysmäinen tulipalo. Viisi työntekijää loukkaantuu, mutta kukaan ei saa hengenvaarallisia vammoja. Vahingot nousevat useisiin miljooniin euroihin.

Tehtaan vanhan puolen korjaustöiden yhteydessä alkanut tulipalo saatiin sammumaan puolessa tunnissa. Ei ihme, sillä äänekoskelaiset voittivat Suomen teollisuuspalokuntien tieto- ja taitokilpailut kahdeksan kertaa peräkkäin.

Kaksi vuotta aikaisemmin valmistunut uusi osa ei vaurioitunut, ja siellä tuotanto jatkui normaalisti. Vanha osa suljettiin muutamaksi viikoksi, jolloin karboksimetyyliselluloosan tuotanto putosi puoleen normaalista.

Kaksi vuotta myöhemmin Metsä-Serla myi CMC-tuotantonsa Noviantille, josta tuli sittemmin CP Kelco. Äänekosken tehdasintegraatin toimijat saivat nykyiset nimensä, kun Metsä-Serla muuttui vielä M-Realiksi 2001.

24.11. 1909

Niemelän torpan hirret lähtevät Konginkankaan Pyyrinlahdelta kohti Helsinkiä. Samalla tulee perustetuksi Seurasaaren ulkomuseo.

1770-luvulta asti saman suvun hallussa ollut torppa joutui purku-uhan alle, kun sen viimeiset asukkaat, 80-vuotias sokea Heikki Turpeinen ja hänen veljensä tyttärentytär Iida muuttivat pois.

Taiteilija Akseli Gallén-Kallela ja arkkitehti Yrjö Blomstedt ryhtyvät hankkimaan koko pihapiirin siirtoa. Puuhamieheksi  he saavat tutkimusmatkailija Axel Olai Heikelin, josta tulee Seurasaaren ensimmäinen intendentti.

Torpan uusi isäntä, kauppias ja sahanomistaja Matti Pasanen lahjoittaa rakennukset. Savupirtti, sikopahna, riihi, keittokota, aitat ja ajokaluvaja puretaan, numeroidaan ja kuljetetaan sahan pistoraiteella satamaan, josta ne hinataan lotjalla Suolahteen. Siellä hirret taas siirretään kiskoille ja viedään Helsinkiin.

22.11. 1903

Perustetaan Äänekosken Osto- ja Myyntiosuuskunta eli osuuskauppa. Tehtaan
johto luovuttaa suosiollisestiensimmäiseksi kaupaksi liiterirakennuksen,
joka sijaitsee vanhan saunan luona radanvarrella.
Äänekosken Osuuskauppa r.l. on Keski-Suomen ensimmäinen
osuuskuntakauppa. Jyväskylän Mäki-Matti on kaksi vuotta nuorempi.
Vuonna 1907 osuuskauppa muutti omaan taloonsa Koivukujan alkuun, ja
hankki 1923 uudet tilat paremmalta liikepaikalta.
Seuraavina vuosina ”edistyksellinen” osuuskauppa perusti
haaraliikkeet myös Saarijärven kirkonkylään ja Hirvaanmäkeen. Ne siirtyivät
paikallisille ennen sotia.
Vielä 1940-luvun Kauppakadun kuvassa osuuskaupan kaksikerroksinen
kivitalo erottuu puurakennusten keskeltä. Seuraavalla vuosikymmenellä
Viiskulmaan nousi nykyinen talo, joka muistetaan ravintola Koskenhovista.
Myöhemmin naapuriin rakentui E-liikkeen lippulaiva, tavaratalo Centrum.
Kovin ideologista ei työväen kauppa-aate ollut: Osuuskaupan
ravintolan kabinetissa perustetiin Äänekosken Rotaryklubi kesällä 1947.

10.11. 1945

Äänekosken Lottakuoro syyskuussa 1941.

Eturivi (vas.): Martta Vainionpää, Helvi Liimatainen, Sirkka Ursin, Toini Ruosteinen, Annikka Wahrmann, tuntematon, Martta Lankinen, Irja Murtonen

Keskirivi (vas.): Bertta Vuorinen, Kauppias Homanen, Emmi Karhunen, Lempi Lankinen, Tyyne Savonen, Vieno Siistonen, Kirsti Hämäläinen, Hammaslääkäri Hakkila, Terttu Kärkkäinen

Takarivi (vas.): Edith Torkko, Taina Ihanainen-Tuominen, Mirjam Saarinen, Iiris Karhu, Kaija Ristaniemi, Hilkka Sievänen, Eva Hänninen, Martta Leanterä, Aino Sipinen-Carlson, Liisa Lääveri, Maija Järvinen, Kaija Leppämäki

Suomen Naiskuoroliitto perustetaan osaksi Suomen laulajien ja soittajien liittoa (Sulasol). Jäseneksi liittyy heti myös Äänekosken Naiskuoro, joka on perustettu jatkamaan 1941 aloittaneen Lottakuoron työtä.

Äänekosken Naiskuoron johtaja on legendaarinen Annikka Wahrmann, jonka kaudella taitava kuoro herättää huomiota Helsinkiä myöten. 1950-luvulla kuoro laulaa Yleisradion ohjelmissa kolmeen otteeseen.

Wahrmann oli Naiskuoroliiton hallituksen jäsen 1952-1956. Hänen jälkeensäkin koskelaiset  ovat olleet esillä. Liiton ensimmäinen 50-vuotisruusuke luovutettiin 1994 Äänekosken Naiskuoron pitkäaikaiselle vastuunkantajalle Salme Närhelle.                                         

Salme Närhi lauloi naiskuorossa 65 vuotta. Hänelle on äskettäin sävelletty oma laulu, Tämä kaunis maa, jonka naiskuorosovitus löytyy Sulasol 2 –nuottivihkosta. Laulun tekijä on Salme Närhen oma poika, pop-tähti Seppo Närhi.

Äänekosken naiskuoron kuoropuvut.

Tuula Salmisen (vas.) yllä lottapuku, Marjatta Lomperilla kansallispuku, Sirkka Pulkkisen yllä Arola, Laila Ala-huhdalla Hirven seinä, Salme Närhellä Kukkahame ja kaulus, Ann Ikosella kirkkokonserttien esiintymisasu ja Raili Aurasen yllä puku vuosimallia 2002.

8.11.1923

Huiman kantaviin voimiin vuosikymmeniä kuulunut Aarne Aatos Nyholm syntyy sinikeltaiseen sukuun. Kaikki tunsivat hyvin Voitto-isän veljen, Keski-Suomen urheilukuningas Valpas Nyholmin.

Veljenpojasta tuli myös kova tekijä. Suolahden paineissa 1951 "Aru" löi ruotsalaisen Viking Palmin, joka voitti seuraavana vuonna olympiakultaa Helsingissä. Kuulakin lensi 13,73.

 Lisäksi Aru toimi muun muassa legendaarisen Het Voa -sirkuksen tirehtöörinä, Huiman puheenjohtajana vuosina 1958-71, pääluottamusmiehenä ja kauppalanvaltuutettuna. Seuran kunniapuheenjohtajan maallinen taival päättyi 1976.

 Mutta eivät Nyholmit Huimasta ole loppuneet. Arun poika Tapio Nyholm on tehnyt pitkän uran koskelaisen urheilun eteen ja Tapion poika Juha pelannut jalkapalloa Huiman edustusjoukkueessa. - Terho Vuorinen

31.10.1898

Jyväskylän-Suolahden radan vihkiäisjuna saapuu soihduin valaistulle Suolahden uudelle asemalle kello 16.00. Emäpitäjän Laukaan kunnanesimies R. Manerus kohottaa eläköön-huudot.

”Puolen tunnin verran viivyttyä Suolahdella käännettiin rautahepo paluumatkalle”, raportoi Keski-Suomi –lehti.

Vihkiäisjuhlat järjestettiin Laukaan Kankaanpään talossa. Tarjolla oli mm. ”riisiryyniputinkia”, lintupaistia ja parhaita Bordeaux´n viinejä. Ilmankos lehdistön mukaan ”päivälliset olivat komeat ja mieli-ala hilpeä”.

Rautatien myötä Suolahdesta tuli merkittävä liikennesolmu. Aamujunan saavuttua matka jatkui höyrylaiva Keiteleellä Viitasaarelle kolmesti viikossa.

Haapamäki-Jyväskylä-Suolahti –rata valmistui nopeasti, vain kolmessa vuodessa. Kesti melkein 50 vuotta päästä jatkamaan Äänekoskelta pohjoiseen.

Äänekoski-Haapajärvi-osuus valmistui vasta kesällä 1960. Lauantaina 30.10. radan 50-vuotista historiaa juhlistetaan höyryveturikyydillä Suolahden Vanhalta asemalta Äänekosken seisakkeelle ja takaisin. 

25.10.1997

Kajaanilaisen kirjailijan ja kulttuuritoimittajan Eero Marttisen elämäkerta elokuvaohjaaja Mikko Niskasesta julkistetaan Konginkangas-päivillä lähes seitsemän vuotta taiteilijan poismenon jälkeen.
Aikalaisten tarttuminen Käpykolon suorapuheisen ja ristiriitaisen isännän elämäntyöhön oli ilmeisen vaikeaa. Marttinen ehti odotella, että joku muu elämäkerran tekisi, mutta kun kirjaa ei kuulunut, päätti hän kirjoittaa sen itse. Kirja sai nimekseen Täyttä elämää - elokuvamies.
Jo tuolloin oli tiedossa, että Peter von Baghilla oli työn alla elokuva Niskasesta. Kolmetuntinen dokumentti Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi valmistui vasta tänä vuonna. Elokuvasta nähdään kahtena erikoisesityksenä KinoMikossa Äänekoskella 22. ja 23. marraskuuta.  - Terho Vuorinen

13.10. 1992

Konginkankaalaisen hevosmiehen valmentama Poika-Viltter saa vuoden mittaisen kilpailukiellon dopingista. Kahdeksanvuotiaan orin näytteestä löytyi eläinten tulehduskipulääkkeenä käytettyä fenyylibutatsonia Mikkelin raveissa 25. elokuuta.
Lääke ei Poika-Viltteriä auttanut, sillä se ei sijoittunut lähdössään. Huono onni iski, kun dopingtutkijat arpoivat vaaleanpunarautiaan orin testattavaksi.
Poika-Viltteriä ei enää koskaan nähty kaviouralla, sillä sen kuolinpäiväksi on hevosrekisterin mukaan merkitty 21.10.1992. Poika-Viltteri ehti voittaa 1990-luvun taitteessa ravit kymmenen kertaa ja tienata omistajilleen runsaat 60 000 markkaa.
Suomen Hippoksen hallitus langetti saman mittaisen kilpailukiellon myös valmentajalle. Oikeus meni vuodeksi niin ohjastamiseen, hevosten vastuuvalmentamiseen ja kilpailuihin ilmoittamiseen. - Terho Vuorinen

29.9. 1916

Kosken seudun ensimmäinen kansainvälisen huipputason yleisurheilija Lauri Fredrik Mikael Kalima syntyy Helsingissä. Perhe saapui työn perässä, kun isä sai Suolahden asemapäällikön pestin.
Kalima nousi sensaatiomaisesti Suomen parhaiden korkeushyppääjien joukkoon jo 16-vuotiaana 190 sentin ylityksellä. Jo 19-vuotiaana hän hyppäsi olympiakuutoseksi 1936. Kahden vuoden päästä palkintokaappiin tuli EM-pronssimitali.
Suolahden Urheilijoita edustanut kaksinkertainen Suomen mestari hyppäsi parhaimmillaan 201 cm. Rikkomattomaksi on jäänyt hänen Palomäen kenttäennätyksensä 195 cm.
Monilahjakkuus edusti Suomea maaottelutasolla myös keihäässä, jota hän heitti 67 metriä. SU:n ja ÄU:n puheenjohtajana toiminut Kalima nousi työurallaan 1970-luvulla  Yhdyspankin varatoimitusjohtajaksi. Aika jätti pomppuihmeen vuonna 2004. - Terho Vuorinen

24.9. 1905

Äänekoski Oy:n ensimmäinen, 1899 perustettu saha palaa sunnuntaita vasten yöllä.

Puinen, kaksikerroksinen saharakennus tuhoutuu täysin, komea roihu valaisee seutua aamukolmeen asti. Tiilisen konehuoneen katto vaurioituu. Sen sijaan lautatarha ja kuivaushuone onnistutaan pelastamaan.

Vapaaehtoinen palosammutuskunta ahkeroi koko yön. Jaakko Auerin tehdashistoriikissa lainataan työnjohtaja Erland Ritasen muistelmia palopaikalta.

"Lyhyt ja tukeva vanhapoikainsinööri Holm käveli sillalla  keppi kädessä ja katseli toisten aherrusta. Vaimoihminen, joka juuri oli ottamassa vettä ketjun alussa sillan korvassa, hihkaisi: Tuokin lurjus tuossa vain seisoksii ja kahtoo, eikä käy avuks, tuos on vettä niskaas, ettet ies pala!

Ja paiskasi ämpärin vettä insinöörin päälle.

20.9. 1903

Äänekosken Työväenyhdistys ry. perustetaan. Vain kuukausi on kulunut käänteentekevästä Forssan kokouksesta, jossa uudelle sosialidemokraattiselle puolueelle hyväksyttiin ohjelma seuraaviksi  50 vuodeksi.

Perustamiskokouksessa esiintyy puolueen ammattipuhuja August ”Veli” Vatanen, jonka väkevät saarnat saavat aikaan työväenyhdistyksiä kaikkialle Suomeen. 1900-luvun alkuvuosina Vatanen kiersi maata potkukelkalla ja kutsui väkeä ”seuroihin”. Mummot saapuivat virsikirja kädessä ja poistuivat sosialismiin käännytettyinä.

Vatasella oli tapana kutsua tovereita ”velimiehiksi”, mistä syystä palopuhujan omaksikin lempinimeksi vakiintui ”Veli”.

ÄTY:n historiikki kertoo: "Heti perustamisen jälkeen kehittyi toiminta vilkkaaksi, jäsenmäärä kasvoi nopeasti ja oman talon hankkimiseen ryhdyttiin välittömästi.”

Työväentalo rakennettiinkin jo 1905, ja sen suojissa toimi myös uusi ”voimistelu- ja urheiluseura” Huima sekä vuodesta 1911 lähtien soittokunta.

Työski juuri ennen purkamistaan 2001.

10.9.2003

Amerikkalainen Agco ostaa Valtra-traktoreiden tuotannon. Samana syksynä Suolahden tehtailla juhlitaan 500 000. traktorin valmistumista.

Valtraa on pompoteltu omistajalta toiselle: Valmetilta Sisulle, Sisulta Partekille ja Partekilta Koneelle, joka isännöi traktoreita vain vuoden päivät. Kauppahintaa, 600 miljoonaa euroa, pidetään  hyvänä.

Agca omistaa ennestään mm. Massey Fergusonin. Ulkomaalaisomistuksen pelkoja lieventääkseen pääjohtaja Robert Ratliff saapuu Suolahteen ja lupaa työpaikkojen säilyvän.

Lupaus on pitänyt, vaikka YT-neuvotteluihinkin on jouduttu. Viime vuonna yli 300 traktorin tilaus Kiinaan takasi tekemistä Suolahteen.

Viimeksi Valtra sai myönteistä julkisuutta kuukausi sitten, kun italialainen maitotilallinen Vladi Peresson ajoi tuliterän työkoneensa Euroopan halki Suolahdesta kotikylään Arta Termeen. 2761 kilometrin matka taittui 40 kilometrin tuntivauhtia kahdeksassa päivässä. 

2.9. 1949

Seppo Närhi syntyy. Vähän yli 10-vuotiaana hän ottaa pianotunteja kuoronjohtaja Annika Wahrmanilta. 15-vuotiaana hän perustaa ensimmäisen bändinsä, Five Fellowsin, johon 
kuuluvat myös Pertti Kauppinen, Arto Parkkinen, Seppo Ruuhinen ja Jarmo 
Salinmäki.

Ensimmäinen keikka on vanhan yhteiskoulun juhlasalissa. Avauskappale on Jan Rohden 
tunnettu letkajenkka “Doin´ The Jenka”. Beatles ja Rolling Stones ovat vahvasti mukana ohjelmistossa.

Närhi musisoi erilaisissa kokoonpanoissa Äänekoskella etenkin Kauppisen ja Tuomo 
Vuorisen kanssa, kunnes muuttaa Helsinkiin armeijan jälkeen.

Vuonna 1973 hän pääsee levyttämään. Hi-Hat-levy-yhtiötä perustamassa ollut Tommi 
Liuhala näkee Närhen Kalmar Union -bändin keikalla ja tarjoaa sopimusta.

Neil Sedakan kappale “Queen of 1964” nousee Närhen suomeksi laulamana listoille 
nimellä “Prinsessa 65”. Persoonallisesta äänestään tunnettu Närhi jättää vahvan jäljen 
suomalaiseen kevyeen musiikkiin. - Teijo Piilonen

26.8. 1896

Kuten jokainen palokuntajuhlilla käynyt saattaa aavistaa, Äänekosken VPK on perustettu elokuun lopussa.

”Vapaaehtoisen palosammutuskunnan” puuhamiehiin kuuluu jälleen kerran valtiopäivämies Kalle Piilonen, joka on pari vuotta aiemmin junaillut myös Keski-Suomen opiston kotikulmilleen.

Opiston ensimmäinen johtaja, pastori Kalle Kerkkonen on VPK:n perustajia, samoin opettaja Kaarlo Koistinen. Mukana ovat myös kauppiaat Alle Wessman, Ville Rutanen sekä Kalle Hovinen, joka on palosammutuskunnan ensimmäinen päällikkö.

Kun Äänekoski Oy:n tehdas aloittaa täyden toimintansa 1900, VPK laajentuu myös tehdaspalokunnaksi. Sitä ryhtyy vetämään tehtaan johtaja, insinööri J.E. Hammarén.

Palokunta tarjoaa koskelaisille paljon huvituksia, varsinkin sen jälkeen kun VPK-talo valmistuu 1903. Torvisoittokunnan lisäksi VPK:lla oli laulukuoroja, näytelmäkerhoja ja voimisteluseura Jyske. 

18.8. 1913

Koiviston kylässä aloitetaan koulunpito 18.8.1913, vaikka itse koulua ei vielä olekaan.

Koiviston ensimmäinen opettaja on legendaarinen Juho Hoikkanen (1876 – 1947). Kirjailija ja kotiseutumies toimii koulussa yli kolme vuosikymmentä.

Hoikkasen Äänekoski-aiheisista romaaneista ensimmäinen, ”Suuria pyrkimyksiä” ilmestyy 1915 – samana vuonna kun koulurakennuskin valmistuu.

Kertoman mukaan koulun seinässä näkyvät vielä Suomen sodan aikaiset luodinjäljet. Hirret on näet siirretty 1700-luvun lopulla Koiviston talon läheisyyteen rakennetusta kruununmakasiinista, jonka luona käytiin taistelu venäläisiä vastaan 1808.

Vanhaa puukoulua käytetään edelleen  liikunta- ja harrastetiloina. Uudempi kivikoulu rakennettiin 1951.

Koiviston koulussa oli oppilaita parhaimmillaan 124 vuonna 1946. Viime vuosina alakoulussa on ollut reilut neljäkymmentä lasta.