29.9. 1916

Kosken seudun ensimmäinen kansainvälisen huipputason yleisurheilija Lauri Fredrik Mikael Kalima syntyy Helsingissä. Perhe saapui työn perässä, kun isä sai Suolahden asemapäällikön pestin.
Kalima nousi sensaatiomaisesti Suomen parhaiden korkeushyppääjien joukkoon jo 16-vuotiaana 190 sentin ylityksellä. Jo 19-vuotiaana hän hyppäsi olympiakuutoseksi 1936. Kahden vuoden päästä palkintokaappiin tuli EM-pronssimitali.
Suolahden Urheilijoita edustanut kaksinkertainen Suomen mestari hyppäsi parhaimmillaan 201 cm. Rikkomattomaksi on jäänyt hänen Palomäen kenttäennätyksensä 195 cm.
Monilahjakkuus edusti Suomea maaottelutasolla myös keihäässä, jota hän heitti 67 metriä. SU:n ja ÄU:n puheenjohtajana toiminut Kalima nousi työurallaan 1970-luvulla  Yhdyspankin varatoimitusjohtajaksi. Aika jätti pomppuihmeen vuonna 2004. - Terho Vuorinen

24.9. 1905

Äänekoski Oy:n ensimmäinen, 1899 perustettu saha palaa sunnuntaita vasten yöllä.

Puinen, kaksikerroksinen saharakennus tuhoutuu täysin, komea roihu valaisee seutua aamukolmeen asti. Tiilisen konehuoneen katto vaurioituu. Sen sijaan lautatarha ja kuivaushuone onnistutaan pelastamaan.

Vapaaehtoinen palosammutuskunta ahkeroi koko yön. Jaakko Auerin tehdashistoriikissa lainataan työnjohtaja Erland Ritasen muistelmia palopaikalta.

"Lyhyt ja tukeva vanhapoikainsinööri Holm käveli sillalla  keppi kädessä ja katseli toisten aherrusta. Vaimoihminen, joka juuri oli ottamassa vettä ketjun alussa sillan korvassa, hihkaisi: Tuokin lurjus tuossa vain seisoksii ja kahtoo, eikä käy avuks, tuos on vettä niskaas, ettet ies pala!

Ja paiskasi ämpärin vettä insinöörin päälle.

20.9. 1903

Äänekosken Työväenyhdistys ry. perustetaan. Vain kuukausi on kulunut käänteentekevästä Forssan kokouksesta, jossa uudelle sosialidemokraattiselle puolueelle hyväksyttiin ohjelma seuraaviksi  50 vuodeksi.

Perustamiskokouksessa esiintyy puolueen ammattipuhuja August ”Veli” Vatanen, jonka väkevät saarnat saavat aikaan työväenyhdistyksiä kaikkialle Suomeen. 1900-luvun alkuvuosina Vatanen kiersi maata potkukelkalla ja kutsui väkeä ”seuroihin”. Mummot saapuivat virsikirja kädessä ja poistuivat sosialismiin käännytettyinä.

Vatasella oli tapana kutsua tovereita ”velimiehiksi”, mistä syystä palopuhujan omaksikin lempinimeksi vakiintui ”Veli”.

ÄTY:n historiikki kertoo: "Heti perustamisen jälkeen kehittyi toiminta vilkkaaksi, jäsenmäärä kasvoi nopeasti ja oman talon hankkimiseen ryhdyttiin välittömästi.”

Työväentalo rakennettiinkin jo 1905, ja sen suojissa toimi myös uusi ”voimistelu- ja urheiluseura” Huima sekä vuodesta 1911 lähtien soittokunta.

Työski juuri ennen purkamistaan 2001.

10.9.2003

Amerikkalainen Agco ostaa Valtra-traktoreiden tuotannon. Samana syksynä Suolahden tehtailla juhlitaan 500 000. traktorin valmistumista.

Valtraa on pompoteltu omistajalta toiselle: Valmetilta Sisulle, Sisulta Partekille ja Partekilta Koneelle, joka isännöi traktoreita vain vuoden päivät. Kauppahintaa, 600 miljoonaa euroa, pidetään  hyvänä.

Agca omistaa ennestään mm. Massey Fergusonin. Ulkomaalaisomistuksen pelkoja lieventääkseen pääjohtaja Robert Ratliff saapuu Suolahteen ja lupaa työpaikkojen säilyvän.

Lupaus on pitänyt, vaikka YT-neuvotteluihinkin on jouduttu. Viime vuonna yli 300 traktorin tilaus Kiinaan takasi tekemistä Suolahteen.

Viimeksi Valtra sai myönteistä julkisuutta kuukausi sitten, kun italialainen maitotilallinen Vladi Peresson ajoi tuliterän työkoneensa Euroopan halki Suolahdesta kotikylään Arta Termeen. 2761 kilometrin matka taittui 40 kilometrin tuntivauhtia kahdeksassa päivässä. 

2.9. 1949

Seppo Närhi syntyy. Vähän yli 10-vuotiaana hän ottaa pianotunteja kuoronjohtaja Annika Wahrmanilta. 15-vuotiaana hän perustaa ensimmäisen bändinsä, Five Fellowsin, johon 
kuuluvat myös Pertti Kauppinen, Arto Parkkinen, Seppo Ruuhinen ja Jarmo 
Salinmäki.

Ensimmäinen keikka on vanhan yhteiskoulun juhlasalissa. Avauskappale on Jan Rohden 
tunnettu letkajenkka “Doin´ The Jenka”. Beatles ja Rolling Stones ovat vahvasti mukana ohjelmistossa.

Närhi musisoi erilaisissa kokoonpanoissa Äänekoskella etenkin Kauppisen ja Tuomo 
Vuorisen kanssa, kunnes muuttaa Helsinkiin armeijan jälkeen.

Vuonna 1973 hän pääsee levyttämään. Hi-Hat-levy-yhtiötä perustamassa ollut Tommi 
Liuhala näkee Närhen Kalmar Union -bändin keikalla ja tarjoaa sopimusta.

Neil Sedakan kappale “Queen of 1964” nousee Närhen suomeksi laulamana listoille 
nimellä “Prinsessa 65”. Persoonallisesta äänestään tunnettu Närhi jättää vahvan jäljen 
suomalaiseen kevyeen musiikkiin. - Teijo Piilonen