 |
| Muhluniemen pormestari (Jukka Lehtonen) puhuu. Kuva: Koiviston kyläyhdistys |
Koiviston museotie avataan.
Juhlassa kuullaan komeaa torvisoittoa ja nähdään hienoja historiallisia asuja
1800-luvulta, postimestari ottaa vastaan postihevosen ja krenatöörit
paukuttelevat museotykillä kunnialaukauksia.
Museoautojen kulkueen tähti
on August Tourusen – kylän oman liikennöitsijän – museobussi, jonka kuljettajakin on
sonnustautunut 1920-luvun ajomiehen asuun. Juhlapuheen pitää Tie- ja
vesihallituksen entinen pääjohtaja Jouko Loikkanen.
Museotie noudattaa
1700-luvun lopun tieuria, joiden risteyksessä Koiviston kylä oli. 1775 kuninkaan
käskykirjeellä perustettiin Vaasan-Kuopion-tie, jonka keskipisteeksi tuli
sisämaan ensimmäinen postikonttori (1786) ja Vanhan Koiviston talon
kestikievari. Viereisen kruununmakasiinin luona käytiin myös Suomen
sodan kuuluisa taistelu.
Koivisto oli 1840-luvulle
asti maakunnan hallintokeskus ja Laukaan pitäjän keskus. VIrkatalojen lisäksi Koivistossa
oli piirilääkäri, sairaala ja apteekki.
Postitalona toiminut
Muhluniemi, 1500-luvulla perustettu Koiviston ensimmäinen kantatila, oli vahva
ehdokas myös seminaarin paikaksi. Jos korkeakoulua ei olisikaan perustettu
Jyväskylään, Koivistossa olisi tänä päivänä suurkaupunki – ja museotie
varmaankin meluisa markkinakatu.
Koivistosta on kotoisin
moni suurmies. Muhluniemessä syntyi myös Äänekosken maineikkain kansainvälinen
rikollinen. Hänestä kerrotaan lisää seuraavan ÄKS:n Eilen tänään
–palstalla.
