26.3.1949

Äänekosken Huiman Vihtori Melasalmi voittaa 15 kilometrin hiihdon Tornion talvikisoissa ja jättää taakseen TUL:n parhaimmiston ja ruotsalaisiakin kilpailijoita. Seuraavana päivänä ”Vikki” nappaa nimiinsä 30 kilometrin  hiihdon.

Huiman hiihtomenestys jäi maakunnalliseksi seuraavat 40 vuotta, kunnes Timo Kuorelahti pääsi Lahden MM-kisoihin 1989 ja ylsi peräti kuudenneksi 50 kilometrillä. Seuraavana vuonna tuli kympin matkalla Suomen mestaruus.

Karjalan Suojärveltä tulleet Vihtori (s. 1926) ja Valtter Melasalmi (s. 1929) ovat olleet Huiman kantavia voimia vuosikymmenet. Vihtorin poika Tero ja Valtterin poika Kai kuuluivat puolestaan Huiman huippujoukkueeseen jalkapallon I-divisioonassa 1980-luvulla.

Molemmat serkukset ovat vuosikertaa 1961. Kai Melasalmi juhlii 50-vuotisjuhliaan viikon päästä. ÄKS onnittelee!

16.3. 1902



Keski-Suomen Kansanopiston päärakennus. joka oli entinen Kalle Piilosen uittopytinki. Opisto toimi Äänekoskella vuodet 1894-1910.



 Itsenäisen Äänekosken tarina alkaa Keski-Suomen Kansanopistolla, Äänekosken länsirannalla (Suolahteen opisto muutti 10 vuotta myöhemmin).
”Hengellisiin iltamiin” kokoontunut runsaslukuinen joukko päättää pyrkiä perustamaan Äänekosken rukoushuonekunnan, joka erotettaisiin Laukaan ja Saarijärven seurakunnista.

Omaa kirkkoa varten ryhdytään heti keräämään rahaa. Valtiopäivämies Kalle Piilonen ja emäntänsä Vilhelmiina Kauppinen lahjoittavat 10 000 markkaa. Muulta yleisöltä kertyy  vielä 1400 markkaa – kaikkiaan siis ”kaunis summa”, kuten Uusi Suometar uutisessaan luonnehtii.

Piilosten lahjoitus oli huomattava: nykyrahaksi muutettuna, siis inflaatio huomioiden, 41 121 euroa. Ensimmäinen jumalanpalvelus Yrjö Blomstedtin suunnittelemassa Äänekosken kirkossa pidettiin jouluna 1907.

9.3. 1871

Arkkitehti Yrjö Blomstedt syntyy.
Vuonna 1898 Jyväskylään asettunut Blomstedt oli kansallisromantiikan suurmies kuten ystävänsä Akseli Gallén-Kallela, jonka kanssa hän teki useita retkiä nykyisen Äänekosken maisemiin. Taitelijoiden tukikohta oli juuri perustetun Suolahden rautatieaseman päällikön, Rudolf Ahoniuksen koti.

Blomstedt jätti jälkensä paitsi Jyväskylän kaupunkikuvaan, myös Ääneseudulle. Hänen piirtämänsä, laajalti ihailtu Äänekosken puukirkko vihittiin käyttöön 1908.
Kuusikymmentä vuotta myöhemmin se joutui tuhopolttajan uhriksi; murheellisen tapahtuman muistaa jokainen sen ajan koskelainen.

Blomstedt piirsi Keski-Suomen Opiston uuden päärakennuksen 1912. Kolme vuotta aikaisemmin valmistunut Kukkulan nuorisoseurantalo – sotien jälkeen evakkokouluksi laajennettu ja sittemmin työväenopiston pitkäaikainen koti - purettiin viime vuonna.

Syksyllä 1909 Gallén-Kallela ja Blomstedt pelastivat konginkankaalaisen Niemelän torpan purku-uhalta ja kuljetuttivat rakennukset Helsinkiin. Näin syntyi Seurasaaren ulkomuseo.