12.12. 1991

Paadenselän kylässä Rotkolassa käytävistä yt-neuvotteluista kerrotaan julkisuuteen. Normilk Oy on päättänyt, että Äänekosken juustolassa ei enää kesän 1992 jälkeen  emmentalia tehdä.
Tuotannon supistaminen tarkoittaa sitä, että 110 työntekijästä 30 saa lähtöpassit. Jatkossa Valiorannassa keskitytään sinihomejuustoon, fetaan ja heratuotteisiin.
Syyksi emmentalista luopumiseen Normilk ilmoittaa tuotantokiintiöiden pienentämisestä johtuvan maitopulan. Äänekoskelaisesta  emmentalista on nautittu jopa Amerikassa asti, mutta nyt ilo loppuu.
Normilk fuusioituu pian Valioon, mutta Äänekosken juustolassa ei edelleenkään reikäjuustoa tehdä. Valion emmental-tuotanto on keskittynyt Lapinlahdelle ja Toholammille.
Eikä työntekijämääräkään ole Rotkolassa palannut ennalleen. Valion nettisivujen mukaan henkilöstöä juustolassa on nyt 67.
Mutta mitä emmentalista! Äänekoskella tehdään Auraa, sinihomejuustojen kuningasta. Turkulaislähtöisen nimen voisi tosin vaihtaa jo Häränvirraksi! - Terho Vuorinen

8.10. 1881

Hietaman suuri  poika Rudolf Holsti syntyy. 1883 hänen isänsä, tuomiokunnan tuomari Frans Holsti alkaa isännöidä Suojoen tilaa ja sitten myös Möttölän taloa, jossa alkaa Hietaman koulu.

Isän velkaantumisen takia tila päätyy pakkohuutokaupalla Kalle Piiloselle 1896, ja 15-vuotias Rudolf joutuu muuttamaan. Hänen luokkatovereihinsa Helsingin suomalaisessa reaalilyseossa kuuluu kirjailija Joel Lehtonen.

Holsti oli lehtimies, kansanedustaja, filosofian tohtori ja diplomaatti. Hänen ulkoministeriuransa katkesi 1938 legendaariseen tapaukseen. Väitetään, että eräässä kansainvälisessä kokouksessa Holsti – ”runsaasti pöytäjuomia otettuaan” – julisti saksalaistenkin kuullen: ”Hitler on hullu koira. Hänet pitäisi ampua.”

Elämänsä viimeiset vuodet Rudolf Holsti vietti Yhdysvalloissa, jonne hänen poikansa jäivät isänsä yliopistouran jatkajiksi. 

26.8. 1896

Kuten jokainen palokuntajuhlilla käynyt saattaa aavistaa, Äänekosken VPK on perustettu elokuun lopussa. Vuosi oli 1896.

”Vapaaehtoisen palosammutuskunnan” puuhamiehiin kuuluu jälleen kerran valtiopäivämies Kalle Piilonen, joka on pari vuotta aiemmin junaillut myös Keski-Suomen opiston kotikulmilleen. 

Opiston ensimmäinen johtaja, pastori Kalle Kerkkonen on VPK:n perustajia, samoin opettaja Kaarlo Koistinen. Mukana ovat myös kauppiaat Alle Wessman, Ville Rutanen sekä Kalle Hovinen, joka on palosammutuskunnan ensimmäinen päällikkö.

Kun Äänekoski Oy:n tehdas aloittaa täyden toimintansa 1900, VPK laajentuu myös tehdaspalokunnaksi. Sitä ryhtyy vetämään tehtaan johtaja, insinööri J.E. Hammarén.

Palokunta tarjoaa koskelaisille paljon huvituksia, varsinkin sen jälkeen kun VPK-talo valmistuu 1903. Torvisoittokunnan lisäksi VPK:lla oli laulukuoroja, näytelmäkerhoja ja voimisteluseura Jyske. 
Mikä on sinun sykähdyttävin muistosi palokuntajuhlista?

24.7. 1953

Repe Helismaan käsikirjoittama elokuva Me tulemme taas! saa ensi-iltansa Helsingissä. Ensimmäinen tukkilaiselokuva on jymymenestys. Pääosissa ovat Tapio Rautavaara ja Tuija Halonen. Se on myös Anneli Saulin ensimmäinen elokuva.

Reino ”Repe” Helismaa (1913-1965) vietti nuoruutensa kesät äitinsä kotikylällä Äänekosken Koivistolla. Serkkunsa Samuli Koivun kanssa Helismaa seurasi erityisellä kiinnostuksella Kapeenkosken tukkilaisten uittotöitä. Sieltä sai alkunsa suomalainen rillumarei.

Suomalaisen huumorin suurmies Helismaa teki elämänsä aikana 32 elokuvakäsikirjoitusta, 104 radiohupailua ja noin 5000 laulutekstiä, useimmin Toivo Kärjen sävellyksiin. 

”Me tulemme taas” –elokuvasta jäivät historiaan paitsi nimilaulu, myös kappaleet ”Lauluni aiheet” ja ”Hiljainen kylätie”. 

Helismaan muistoksi Kapeelle on toteutettu ”Repenpolku” muistolaattoineen. 

25.6. 1944

Jalkaväkirykmentti 12:n miehet ohittavat tuhotun T34-tankin 30.6.1944.

Neuvostoliiton suurhyökkäys alkoi Tali-Ihantalassa, Karjalan kannaksella. Tähän jatkosodan ja Pohjoismaiden historian suurimpaan taisteluun osallistui eri vaiheissa 50 000 suomalaista ja 150 000 venäläistä sotilasta. 

Hyökkäyksen torjunnassa tärkeässä roolissa oli Jalkaväkirykmentti 50, jossa taistelivat Ääneseudun miehet. Rykmenttiä johti kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari, eversti Martti Aho. 

JR 50 perustettiin 1941 Suolahdessa, joka oli Keski-Suomen sotilaspiirin keskus. Rykmentin sotaanlähdöstä on muistomerkki Suolahden vanhalla asemalla. 

Torjuntavoiton hinta oli kova. Yhden ainoan vuorokauden aikana, 28. kesäkuuta, JR 50 menetti noin viisisataa miestä kaatuneina ja haavoittuneina. 

11.6. 2009

Äänekosken linja-autoaseman aukiolle avataan yksi Suomen suurimmista ja Keski-Suomen suurin S-market. Perinteisen torigrillin paikalle on noussut keltasävyinen kauppajätti, jossa on kokonaiskerrosalaa peräti 5000 neliötä.
Vanhaan S-marketiin verrattuna tuotteiden määrä kasvaa yli kolmanneksen, noin 13 000:een. Päivittäistavaravalikoima on käytännössä yhtä laaja kuin Jyväskylän Prismoissa.
Samana aamuna avataan junaradan yli keskustaan uusi kevyen liikenteen silta, joka on kaupungin kädenojennus kauppakeskukselle.
Kilpailija tekee vastaiskua radan toisella puolella. Kesko rakentaa Työskin tontille vielä suurempaa K-Citymarketia. 

30 vuotta sitten paikalla näytti tältä.

28.5. 1973

Katso otteita "Pienviljelijöistä" Ylen Elävässä Arkistossa

Elokuvaohjaaja Mikko Niskanen palaa Kahdeksan surmanluodin teemoihin, kun tv-dokumenttisarja ”Pienviljelijöitä” saa ensi-iltansa Yleisradiossa kesän alla 1973.

Ensimmäisessä osassa esiintyvät Niskasen kotikylässä, Konginkankaan Liimattalassa asuvat Veikko ja Linnea Paananen. Ohjaaja vaatii painokkaasti pienviljelijöille ”oikeudenmukaista  korvausta kovasta työstä”.

Linnea Paananen joutui Niskasen filmin päähenkilöksi, kun sinnikäs ohjaaja seurasi kameroineen emäntää kaikkialle. ”Se meni tuttuuden kaupalla”, Linnea muisteli yli 30 vuotta myöhemmin samalla tilalla.

Dokumenttisarjassa - ja Surmanluodeissa - esiintyi myös sutki lapiomies Sulo Hokkanen, luonnonlahjakkuus näyttelijänä. Kun hänet haettiin työmaalta kuvauksiin, Suti sanoi lähtevänsä ”Tauno Paloa tuuraamaan”.

11.5.1898

Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö perustetaan. 1904 aloittaa kalossitehdas Nokialla, ja 30 vuotta myöhemmin autonrenkaiden valmistus.
Vuonna 1912 menestyvä kumitehdas osti vararikon partaalla keikkuvan puunjalostusyhtiö Nokia Oy:n ja 1922 Suomen Kaapelitehdas Oy:n. Koko rypäs fuusioitiin 1966 Nokia-konserniksi, joka luopui kumiteollisuudesta 1980-1990-luvuilla.
Kumirahat teleteknologiaan satsannut Nokia saapui Äänekoskelle 1981, jolloin se pääsi yhteistyöhön maailman johtavan puhelinkeskusyhtiön Televan kanssa. 1987 yhtiö siirtyi kokonaan Nokialle ja 1992 muutti nimensä Nokia Telecommunicationsiksi.
Äänekoskelta lähdön jälkeen matkapuhelinyhtiöllä on mennyt huonosti. Nokia Oyj:n arvo on puolittunut kahdessa vuodessa. Sen sijaan Gummitehtaan aikanaan ostanut Nokian Renkaat on samassa ajassa kasvattanut arvonsa kaksi- ja puolikertaiseksi

28.4. 1973

Tapahtumapaikka on Honkolan ja Hietaman kylien rajalla.

Valtatie 13 ylittää Kiimasjärvestä Naarajärveen laskevan Suojoen vähän ennen nykyistä Martin Kievaria. Tuona iltana  Arto Matikainen, 23, kaahaa sillalle tuliterällä Alfa Romeo GTV:llä noin sataa viittäkymppiä.

Ilma on sateen jäljiltä kylmennyt; sillan kansi on jäässä. Auto luistaa vastakkaiselle kaistalle, kääntyy ympäri, törmää penkkaan ja pyörii lukuisia voltteja. Ensimmäisenä autosta sinkoaa juuri äsken nelostien risteyksestä kyytiin noussut liftarityttö – Maija Valkeinen selviää ainoana hengissä.

Kuljettajan lisäksi surmansa saa Tuula Ruotsalainen ja hänen kuuluisa 24-vuotias poikaystävänsä, jota oltiin kiireellä viemässä keikalle Kukonhiekan lavalle. Laulajan ura on ollut hurjassa nosteessa sen jälkeen, kun hän voitti edellisen Syksyn Sävelen.

Lähes 40 vuoden jälkeenkin moni äänekoskelainen osaa vastata kysymykseen: “Missä olit, kun kuulit Sammy Babitzinin kuolemasta?”

11.4.1926

Kuvitteellinen Niiniveden kunnanvaakuna

Äänekosken kauppalan syntysanat lausutaan 11.4.1926 kyläkokouksessa Äänekosken VPK:n talossa. Siellä päätetään esittää, että Äänekosken kirkonkylä lähimpine ympäristöineen erotettaisiin silloisesta, vuonna 1911 perustetusta kunnasta.

Vaasan läänin maaherra Bruno Sarlin oli ehdottanut jo aiemmin, että Suolahden taajamasta muodostettaisiin oma  kauppalansa. Myös maalaisväestö kaavaili teollisuuskeskusten ympärysalueesta uutta kuntaa, jonka nimi olisi Niinivesi.

Äänekosken kauppala-anomuksen allekirjoittivat  insinööri Bruno Ungern, kauppias Aarne Wessman, seppä August Salmelin, leipuri Aarne Härkönen ja lämmittäjä Kalle Häkkinen.

Kaikkien kolmen uuden kunnan anomukset lähetettiin viranomaisille yhtä aikaa. Äänekosken ja Suolahden kauppalat sekä Äänekosken maalaiskunta aloittivat toimintansa 1.1. 1932.  Erikoista on, että ensimmäinen Äänekosken kauppalanvaltuusto valittiin sopuvaaleilla.

26.3.1949

Äänekosken Huiman Vihtori Melasalmi voittaa 15 kilometrin hiihdon Tornion talvikisoissa ja jättää taakseen TUL:n parhaimmiston ja ruotsalaisiakin kilpailijoita. Seuraavana päivänä ”Vikki” nappaa nimiinsä 30 kilometrin  hiihdon.

Huiman hiihtomenestys jäi maakunnalliseksi seuraavat 40 vuotta, kunnes Timo Kuorelahti pääsi Lahden MM-kisoihin 1989 ja ylsi peräti kuudenneksi 50 kilometrillä. Seuraavana vuonna tuli kympin matkalla Suomen mestaruus.

Karjalan Suojärveltä tulleet Vihtori (s. 1926) ja Valtter Melasalmi (s. 1929) ovat olleet Huiman kantavia voimia vuosikymmenet. Vihtorin poika Tero ja Valtterin poika Kai kuuluivat puolestaan Huiman huippujoukkueeseen jalkapallon I-divisioonassa 1980-luvulla.

Molemmat serkukset ovat vuosikertaa 1961. Kai Melasalmi juhlii 50-vuotisjuhliaan viikon päästä. ÄKS onnittelee!

16.3. 1902



Keski-Suomen Kansanopiston päärakennus. joka oli entinen Kalle Piilosen uittopytinki. Opisto toimi Äänekoskella vuodet 1894-1910.



 Itsenäisen Äänekosken tarina alkaa Keski-Suomen Kansanopistolla, Äänekosken länsirannalla (Suolahteen opisto muutti 10 vuotta myöhemmin).
”Hengellisiin iltamiin” kokoontunut runsaslukuinen joukko päättää pyrkiä perustamaan Äänekosken rukoushuonekunnan, joka erotettaisiin Laukaan ja Saarijärven seurakunnista.

Omaa kirkkoa varten ryhdytään heti keräämään rahaa. Valtiopäivämies Kalle Piilonen ja emäntänsä Vilhelmiina Kauppinen lahjoittavat 10 000 markkaa. Muulta yleisöltä kertyy  vielä 1400 markkaa – kaikkiaan siis ”kaunis summa”, kuten Uusi Suometar uutisessaan luonnehtii.

Piilosten lahjoitus oli huomattava: nykyrahaksi muutettuna, siis inflaatio huomioiden, 41 121 euroa. Ensimmäinen jumalanpalvelus Yrjö Blomstedtin suunnittelemassa Äänekosken kirkossa pidettiin jouluna 1907.

9.3. 1871

Arkkitehti Yrjö Blomstedt syntyy.
Vuonna 1898 Jyväskylään asettunut Blomstedt oli kansallisromantiikan suurmies kuten ystävänsä Akseli Gallén-Kallela, jonka kanssa hän teki useita retkiä nykyisen Äänekosken maisemiin. Taitelijoiden tukikohta oli juuri perustetun Suolahden rautatieaseman päällikön, Rudolf Ahoniuksen koti.

Blomstedt jätti jälkensä paitsi Jyväskylän kaupunkikuvaan, myös Ääneseudulle. Hänen piirtämänsä, laajalti ihailtu Äänekosken puukirkko vihittiin käyttöön 1908.
Kuusikymmentä vuotta myöhemmin se joutui tuhopolttajan uhriksi; murheellisen tapahtuman muistaa jokainen sen ajan koskelainen.

Blomstedt piirsi Keski-Suomen Opiston uuden päärakennuksen 1912. Kolme vuotta aikaisemmin valmistunut Kukkulan nuorisoseurantalo – sotien jälkeen evakkokouluksi laajennettu ja sittemmin työväenopiston pitkäaikainen koti - purettiin viime vuonna.

Syksyllä 1909 Gallén-Kallela ja Blomstedt pelastivat konginkankaalaisen Niemelän torpan purku-uhalta ja kuljetuttivat rakennukset Helsinkiin. Näin syntyi Seurasaaren ulkomuseo.