2.12. 1994

Metsä-Serlan CMC-tehtaalla syttyy räjähdysmäinen tulipalo. Viisi työntekijää loukkaantuu, mutta kukaan ei saa hengenvaarallisia vammoja. Vahingot nousevat useisiin miljooniin euroihin.

Tehtaan vanhan puolen korjaustöiden yhteydessä alkanut tulipalo saatiin sammumaan puolessa tunnissa. Ei ihme, sillä äänekoskelaiset voittivat Suomen teollisuuspalokuntien tieto- ja taitokilpailut kahdeksan kertaa peräkkäin.

Kaksi vuotta aikaisemmin valmistunut uusi osa ei vaurioitunut, ja siellä tuotanto jatkui normaalisti. Vanha osa suljettiin muutamaksi viikoksi, jolloin karboksimetyyliselluloosan tuotanto putosi puoleen normaalista.

Kaksi vuotta myöhemmin Metsä-Serla myi CMC-tuotantonsa Noviantille, josta tuli sittemmin CP Kelco. Äänekosken tehdasintegraatin toimijat saivat nykyiset nimensä, kun Metsä-Serla muuttui vielä M-Realiksi 2001.

24.11. 1909

Niemelän torpan hirret lähtevät Konginkankaan Pyyrinlahdelta kohti Helsinkiä. Samalla tulee perustetuksi Seurasaaren ulkomuseo.

1770-luvulta asti saman suvun hallussa ollut torppa joutui purku-uhan alle, kun sen viimeiset asukkaat, 80-vuotias sokea Heikki Turpeinen ja hänen veljensä tyttärentytär Iida muuttivat pois.

Taiteilija Akseli Gallén-Kallela ja arkkitehti Yrjö Blomstedt ryhtyvät hankkimaan koko pihapiirin siirtoa. Puuhamieheksi  he saavat tutkimusmatkailija Axel Olai Heikelin, josta tulee Seurasaaren ensimmäinen intendentti.

Torpan uusi isäntä, kauppias ja sahanomistaja Matti Pasanen lahjoittaa rakennukset. Savupirtti, sikopahna, riihi, keittokota, aitat ja ajokaluvaja puretaan, numeroidaan ja kuljetetaan sahan pistoraiteella satamaan, josta ne hinataan lotjalla Suolahteen. Siellä hirret taas siirretään kiskoille ja viedään Helsinkiin.

22.11. 1903

Perustetaan Äänekosken Osto- ja Myyntiosuuskunta eli osuuskauppa. Tehtaan
johto luovuttaa suosiollisestiensimmäiseksi kaupaksi liiterirakennuksen,
joka sijaitsee vanhan saunan luona radanvarrella.
Äänekosken Osuuskauppa r.l. on Keski-Suomen ensimmäinen
osuuskuntakauppa. Jyväskylän Mäki-Matti on kaksi vuotta nuorempi.
Vuonna 1907 osuuskauppa muutti omaan taloonsa Koivukujan alkuun, ja
hankki 1923 uudet tilat paremmalta liikepaikalta.
Seuraavina vuosina ”edistyksellinen” osuuskauppa perusti
haaraliikkeet myös Saarijärven kirkonkylään ja Hirvaanmäkeen. Ne siirtyivät
paikallisille ennen sotia.
Vielä 1940-luvun Kauppakadun kuvassa osuuskaupan kaksikerroksinen
kivitalo erottuu puurakennusten keskeltä. Seuraavalla vuosikymmenellä
Viiskulmaan nousi nykyinen talo, joka muistetaan ravintola Koskenhovista.
Myöhemmin naapuriin rakentui E-liikkeen lippulaiva, tavaratalo Centrum.
Kovin ideologista ei työväen kauppa-aate ollut: Osuuskaupan
ravintolan kabinetissa perustetiin Äänekosken Rotaryklubi kesällä 1947.

10.11. 1945

Äänekosken Lottakuoro syyskuussa 1941.

Eturivi (vas.): Martta Vainionpää, Helvi Liimatainen, Sirkka Ursin, Toini Ruosteinen, Annikka Wahrmann, tuntematon, Martta Lankinen, Irja Murtonen

Keskirivi (vas.): Bertta Vuorinen, Kauppias Homanen, Emmi Karhunen, Lempi Lankinen, Tyyne Savonen, Vieno Siistonen, Kirsti Hämäläinen, Hammaslääkäri Hakkila, Terttu Kärkkäinen

Takarivi (vas.): Edith Torkko, Taina Ihanainen-Tuominen, Mirjam Saarinen, Iiris Karhu, Kaija Ristaniemi, Hilkka Sievänen, Eva Hänninen, Martta Leanterä, Aino Sipinen-Carlson, Liisa Lääveri, Maija Järvinen, Kaija Leppämäki

Suomen Naiskuoroliitto perustetaan osaksi Suomen laulajien ja soittajien liittoa (Sulasol). Jäseneksi liittyy heti myös Äänekosken Naiskuoro, joka on perustettu jatkamaan 1941 aloittaneen Lottakuoron työtä.

Äänekosken Naiskuoron johtaja on legendaarinen Annikka Wahrmann, jonka kaudella taitava kuoro herättää huomiota Helsinkiä myöten. 1950-luvulla kuoro laulaa Yleisradion ohjelmissa kolmeen otteeseen.

Wahrmann oli Naiskuoroliiton hallituksen jäsen 1952-1956. Hänen jälkeensäkin koskelaiset  ovat olleet esillä. Liiton ensimmäinen 50-vuotisruusuke luovutettiin 1994 Äänekosken Naiskuoron pitkäaikaiselle vastuunkantajalle Salme Närhelle.                                         

Salme Närhi lauloi naiskuorossa 65 vuotta. Hänelle on äskettäin sävelletty oma laulu, Tämä kaunis maa, jonka naiskuorosovitus löytyy Sulasol 2 –nuottivihkosta. Laulun tekijä on Salme Närhen oma poika, pop-tähti Seppo Närhi.

Äänekosken naiskuoron kuoropuvut.

Tuula Salmisen (vas.) yllä lottapuku, Marjatta Lomperilla kansallispuku, Sirkka Pulkkisen yllä Arola, Laila Ala-huhdalla Hirven seinä, Salme Närhellä Kukkahame ja kaulus, Ann Ikosella kirkkokonserttien esiintymisasu ja Raili Aurasen yllä puku vuosimallia 2002.

8.11.1923

Huiman kantaviin voimiin vuosikymmeniä kuulunut Aarne Aatos Nyholm syntyy sinikeltaiseen sukuun. Kaikki tunsivat hyvin Voitto-isän veljen, Keski-Suomen urheilukuningas Valpas Nyholmin.

Veljenpojasta tuli myös kova tekijä. Suolahden paineissa 1951 "Aru" löi ruotsalaisen Viking Palmin, joka voitti seuraavana vuonna olympiakultaa Helsingissä. Kuulakin lensi 13,73.

 Lisäksi Aru toimi muun muassa legendaarisen Het Voa -sirkuksen tirehtöörinä, Huiman puheenjohtajana vuosina 1958-71, pääluottamusmiehenä ja kauppalanvaltuutettuna. Seuran kunniapuheenjohtajan maallinen taival päättyi 1976.

 Mutta eivät Nyholmit Huimasta ole loppuneet. Arun poika Tapio Nyholm on tehnyt pitkän uran koskelaisen urheilun eteen ja Tapion poika Juha pelannut jalkapalloa Huiman edustusjoukkueessa. - Terho Vuorinen